Aluevaltuusto

HOIDON JATKUVUUS

Hoidon jatkuvuus tulisi taata SOTE-uudistuksessa erityisesti ikänsä ja sairautensa vuoksi hauraille ja vaikeista terveysongelmista kärsiville. Hoidon jatkuvuus on yhteydessä sairaalahoidon vähempään käyttöön, pienempiin kustannuksiin ja vähäisempään kuolleisuuteen. Jatkuvuuden vahvistaminen tulisi olla Suomessa kansallinen tavoite.


Olin syömässä lounasta HUSin ruokalassa. Työkaverini kysyi, miten aluevaaliehdokkaana aiot poistaa jonot. Kysymys on hyvin ajankohtainen. Hallitus on päättänyt, että jatkossa hoitoon tulisi päästä viikon sisällä. Kesäkuussa 2021 Uudellamaalla 63 % kiireettömistä vastaanottokäynneistä järjestyi viikon sisällä.


Tilannetta on pyritty korjaamaan ottamalla käyttöön moniammatillisia tiimejä ja etäpalveluja. Kaikkia
potilaita ei kuitenkaan voida hoitaa etänä ja luottamusta voi olla vaikea rakentaa yksinomaan etäkäynneillä. Hoidon jatkuvuuden takaaminen sitä tarvitseville on tärkeää. Jatkuvuudesta hyötyvät eniten ne, joilla on pitkäaikaisia ja vaikeita ongelmia tai jotka ovat ikänsä tai sairautensa vuoksi erityisen hauraita. Tutkimusten mukaan hoidon jatkuvuus on yhteydessä sairaalahoidon vähempään käyttöön, pienempiin kustannuksiin ja vähäisempään kuolleisuuteen. Siitä huolimatta hoidon jatkuvuus lääkärin ja hoitajan vastaanotolla väheni Suomessa vuosien 2015 - 2018 aikana ja toteutui vain 20 %:lla vuonna 2018. Yksinomaan saatavuuden painottaminen niukkojen resurssien maailmassa saattaa vähentää jatkuvuutta.

Tämä heikentää hoidon laatua, estää sujuvaa hoitoa ja lisää tehottomuutta terveydenhuoltojärjestelmässä.

KELA-KORVAUKSET

Lääkärikäynti maksaa 16,50 euroa yhteiskunnalle. Miksi luopua julkiselle taloudelle edullisesta palvelusta, kun rahat pitäisi saada uusilla hyvinvointialueilla riittämään?

Näin kysyi työkaverini. Hyvä kysymys pohdittavaksi.

c5419cd6-ba3a-4aa8-a375-37a4f6706772 (2).jpg

Sote-uudistuksen tiimellyksessä mietittiin Kela-korvauksen poistoa yksityisen terveydenhuollon kuluista osana monikanavarahoituksen purkua. Parlamentaarinen työryhmä linjasi kuitenkin marraskuussa, että Kela-korvauksiin ei pidä tehdä muutoksia nyt, kun sote-uudistus on kesken. Edelleen kuitenkin on käsittääkseni voimassa hallituksen leikkauspäätös, jossa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia päätettiin leikata noin puoleen nykyisestä vuodesta 2023 lukien.

Yksityisistä lääkärikäynneistä ja tutkimuksista maksettavat Kela-korvaukset ovat pienentyneet jatkuvasti. Vuonna 2000 korvauksen taso oli noin 40 %, tällä hetkellä alle 15 % lääkäripalkkioissa eli 16,50 euroa lääkärikäyntiä kohden. Loput hoitoa tarvitseva maksaa itse. Korvauksia maksettiin noin kahdesta
miljoonasta lääkärikäynnistä vuonna 2019. Vuonna 2019 kansalaiset maksoivat noin 850 miljoonaa euroa itse tai vakuutuksesta mm lääkärinpalkkioita ja lääkärin määräämiä tutkimuksia. Kelan tilastojen mukaan naiset, ikääntyneet ja lapsiperheet käyttävät eniten yksityisiä terveyspalveluja. Yksityisten terveyspalvelujen käyttö painottuu maltillisesti hyvätuloisiin, mutta keski- ja pienituloisilla käyttö on myös runsasta. Aivan Pienituloisimmilla yksityispalvelujen käyttö on vähäisintä ja laskenut selvimmin, kun korvaustaso on valtioneuvoston tekemien säästöjen johdosta madaltunut. Riittävä Kela-korvauksen taso voisi jopa edistää terveydenhuollon yhdenvertaisuutta.

Kela korvaa yksityisiä palveluja sairausvakuutuslain mukaisesti. Tämä täydentää julkista terveydenhuoltoa, joka kamppailee resurssipulan, pitkien jonojen ja henkilökuntavajeen kanssa. Kela- korvauksen poistaminen kokonaan lisäisi julkisten terveyspalveluiden ruuhkaa ja hoitovelkaa. Toimivien terveyspalvelujen tavoite vaatii ainakin nyt soten alkuvaiheessa yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Ne tarjoavat puuttuvia erikoislääkäripalveluja, vähentävät julkisen puolen potilasvirtaa ja vastaavat laajasti sote-uudistuksen ulkopuolelle jääneestä työterveyshuollosta. Merkittävä osa Kelan korvaamista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien julkisessa palvelutarjonnassa ei ole tai määrä on tarpeeseen nähden riittämätön, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja hammaslääkärit.

Olisi hyvä kyetä tekemään jokin kokonaisratkaisu. Ennen tätä erityisesti yksityisiin lääkäripalkkioihin kohdistuvat korvaukset pitäisi voida säilyttää riittävinä. Leikkaus Kela-korvauksiin kohdistuisi erityisesti naisiin, lapsiin ja ikääntyneisiin ja kaikkein pienituloisimpiin. Näihin Kela-korvauksiin käytetyt eurot palautuvat yhteiskuntaan moninkertaisena verokertymänä ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen tasaajana. Jos Kela-korvausjärjestelmää kehitettäisiin vastaamaan palvelutarpeeseen entistä paremmin (esim. hoitovelan purku, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut), se olisi kaikkien etu. Suora korvaus
on yhteiskunnalle edullinen ja helppo. On lisäksi kaikkien etu, että sairaudet hoidetaan ajoissa.

MIELENTERVEYSPALVELUT LAPSILLE JA NUORILLE

Sote-uudistuksessa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus, laatu ja oikea-aikaisuus tulisi taata ja painopistettä siirtää hoidosta ehkäisyyn.


Pidin sote-vaalitilaisuuden 5.1.2022 teamsissä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista sotessa kysyttiin, mutta ei juuri ehditty käsitellä. Tässä siihen liittyvää asiaa.

 

Lasten psyykkisen oireilun ennaltaehkäisy ja hoito on aivojen hyvän kehityksen ja toiminnan tukemista ja kuntouttamista, jotta ihmisen toimintakyky säilyisi läpi elämän. Kehittyvät aivot tarvitsevat rakkautta, rajoja ja rauhaa. Jatkuva kiire, paine ja suorittamisen ilmapiiri eivät sovi kehittyville aivoille. Tässä olen täysin samaa mieltä nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan kanssa, joka on pitänyt kyseistä teemaa esillä: hän ehdottaa suorittamista lisäävän ”kuljeta, kustanna ja kannusta” toimintamallin tilalle ”kuuntele, kunnioita ja kannusta” mallia.  


Haasteita on useita. Puolet aikuisiän mielenterveyden häiriöistä ilmenee jo ennen 14 vuoden ikää. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu psyykkisistä syistä vuosittain yhä enemmän lapsia ja nuoria. Mielenterveyshäiriöt ovat nykyisin suurin työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava sairausryhmä. 


Hoito ontuu. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin vaihtelevaa apua alueestaan, oppilaitoksestaan tai jopa ammattihenkilöstään riippuen, tai eivät saa olleenkaan apua. Ongelman ytimessä ovat palveluiden pirstaleisuus ja usein niiden riittämättömyys. Vuorovaikutus perus- ja erikoissairaanhoidon välillä sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden kesken toimii huonosti.


Mitä voisi tehdä. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun tulee kuulua kouluterveydenhuoltoon. Varhaisen tuen menetelmiä on hyvä kehittää aktiivisesti. Kun käytettävissä on vaikuttavia hoitomenetelmiä ja erikoissairaanhoidon tuki, perustasolla annettu hoito on tehokasta oirekuvasta riippumatta. Perustason tarjoaman pohjatuen lisäksi erityistason hoidon tulisi olla tarvittaessa oikea-aikaisesti saatavilla. 


Sote-uudistuksen avulla meidän tulee pyrkiä palveluiden parempaan integraatioon sekä niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen ja laatuun. Palveluiden tulisi muodostaa toimiva kokonaisuus ilman raja-aitoja perus- ja erityispalveluiden välillä. Palveluiden tulisi olla lapsi-, nuori- ja perhelähtöisiä eikä organisaatiolähtöisiä. Mielenterveyteen liittyvien näkökohtien on oltava keskeisellä sijalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä liikunnan lisäämisen ja ylipainon ehkäisemisen rinnalla.

YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ASEMA

Sote-uudistuksen tiimellyksessä tulisi pystyä takaamaan yliopistollisen sairaalan asema sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoitus. Asia on tärkeä! Ajankohtainen ja maailmanlaajuisesti odotettu koronarokote on vain yksi hyvä esimerkki siitä, miten laajasti lääketieteellinen tutkimus voi vaikuttaa meidän kaikkien arkeen.

Anna7 (2).jpg

Yliopistosairaalan tehtäviin kuuluvat vaativan erikoissairaanhoidon toteuttamisen lisäksi koulutus ja kliininen tutkimus. HUS ja Helsingin yliopisto tekevät tärkeää yhteistyötä, jonka ytimessä ovat tutkimus, opetus ja tutkimusnäyttöön perustuva hoito. Tutkimus on olennainen osa potilaiden hoitoa ja hoidon kehittämistä,

                              mikä kehittää ja ylläpitää työntekijöiden asiantuntemusta. Tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän opetus- ja tutkimustyön perusteella. Keskussairaalat ja yksityiset palveluntuottajat voivat myös osallistua kouluttamiseen.

Sote-uudistuksessa yliopistosairaalan asema on vaakalaudalla. Yliopistollisen sairaalan asema tulee määritellä lainsäädännössä. Tämän lisäksi opetuksen ja tutkimuksen rahoitus tulee turvata. Näin pystymme tarjoamaan parhaan mahdollisen ja laadukkaan hoidon sitä tarvitseville.

Minulla oli juuri tapaaminen nuoren väitöskirjatyöntekijäni kanssa ja syksyn aikana olen opettanut lääketieteen opiskelijoita. Tutkimuksen ohjaaminen ja opetus on todella mukavaa ja antoisaa työtä ja on aina kuulunut yliopistosairaalassa työskentelyn parhaisiin osa-alueisiin.