Aluevaltuusto
​Aluevaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä olen pyrkinyt vaikuttamaan hoidon yhdenvertaiseen saatavuuteen ja jatkuvuuteen ja sitä kautta hoidon laatuun ja kustannusten hallintaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on myös pyritty huolehtimaan perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja kehittämään keinoja erikoissairaanhoidon kulujen hallintaan.
​
Alla on muutama kirjoitukseni näitä aiheita koskien. Mukavia lukuhetkiä!
HYVÄN HOIDON JATKUVUUS TARKOITTAA HYVÄÄ PERUSTERVEYDENHUOLLON LAATUA
Yksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kärkihankkeista on hoidon jatkuvuuden parantaminen. Potilaan kannalta hoitosuhteen jatkuvuus tarkoittaa tutun terveydenhuollon ammattilaisen kohtaamista, jolloin toistuva tapaaminen varmistaa myös hyvän tiedonkulun ja hoidon
suunnitelmallisuuden. Hoidon jatkuvuus ja saatavuus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Hyvä hoidon jatkuvuus ei toteudu ilman hoidon saatavuutta, kun taas hoidon jatkuvuus ja suunnitelmallisuus edistävät osaltaan hyvää hoidon saatavuutta.
Hoidon jatkuvuuden merkityksestä ja myönteisistä vaikutuksista terveydenhuollon laatuun, tehokkuuteen ja kustannuksiin on runsaasti tutkimukseen perustuvaa tietoa. Saman lääkärin hoitaessa potilasta niin hoitotulokset kuin potilasturvallisuus ja -tyytyväisyys paranevat, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, sekä terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Pitkäaikainen hoitosuhde vähentää päivystyspalveluiden käyttöä ja turhia sairaalaan sisäänottoja.
Pidempien hoitokontaktien hyöty on molemminpuolista. Sairauksien hoitotasapaino paranee, ja potilaat sitoutuvat paremmin hoitoihin. Samalla lääkäreiden työtyytyväisyys ja työssä oppiminen lisääntyy. Hoidon jatkuvuuden myötä lääkäri oppii tuntemaan potilaansa tiedot ja pystyy näin tekemään kokonaisvaltaisemman arvion tilanteesta sekä havaitsemaan helpommin ja aiemmin potilaan alkavia sairauksia ja ongelmia, kyeten näin ehkäisemään niiden hankaloitumista.
Valitettavasti tällä hetkellä pitkäaikainen hoitosuhde on enemmänkin poikkeus kuin normaali tilanne. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa toteutuu huonosti maanlaajuisesti. THL:n tilaston mukaan vuonna 2022 koko maan jatkuvuusindeksin, eli COC-indeksin, keskiarvo perusterveydenhuollon kiireettömillä lääkärikäynneillä oli matala (noin 0,3) ja hoitajakäynneillä erittäin matala (alle 0,2). Jatkuvuus on heikolla tasolla myös sitä erityisesti tarvitsevilla asiakasryhmillä kuten monisairailla. Vertailun vuoksi Norjassa, jossa hoidon jatkuvuus on hyvä, perusterveydenhuollon lääkärin hoidon jatkuvuus vastasi COC-indeksiä 0,54–0,57 vuonna 2019. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotoilla vaihtelee voimakkaasti alueittain. Vuonna 2023 Karkkilan ja Kirkkonummen alueet saivat parhaan arvon 0,48, kun taas Espoo matalimman arvon 0,2.
Hoidon jatkuvuuden ja suunnitelmallisuuden vahvistaminen on perusterveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta kaikilla terveysasemilla Länsi-Uudellamaalla, oli sitten alueella käytössä tiimimalli, ammatinharjoittajamalli tai joku muu. Puhelinjärjestelmän tietoihin merkitty omahoitaja on yksi keino. Terveysasemien toimintamalleja uudistettaessa kiinnitetään erityisesti huomiota enemmän palveluita käyttävien hoidon
jatkuvuuden varmistamiseen. Hoidon jatkuvuuden rinnalla huomioidaan palveluiden saatavuus. Paljon on työsarkaa edessä, mutta hoidon jatkuvuuden ja saatavuuden parantaminen on mahdollista ja hyödyt ovat kiistattomia.​
TEKEMÄNI ALUEVALTUUSTOALOITE LIITTYEN ERIKOISSAIRAANHOIDON KULUIHIN
Teimme kollega Arja Uusitalon kanssa valtuustoaloitteen aluevaltuuston 01.10.2024 kokouksessa. Aiheena oli erikoissairaanhoidon kulujen hallintaan vaikuttava keinovalikoima.
Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on tuoda painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tämän onnistumiseksi on potilaiden hoitamisen sujuttava perusterveydenhuollossa oikea-aikaisesti ja osaamisen on oltava kunnossa. Länsi-Uusimaalla on siirretty painopistettä perusterveydenhuoltoon, mutta lisää konkretiaa tarvitaan. Ennuste osoittaa, että talousarvio 2024 on ylittymässä erikoissairaanhoidon osalta yhteensä 28 miljoonaa euroa.
Valtuustoaloitteessa esitämme keinoja, joita olisi otettava tehokkaammin käyttöön turhien erikoissairaanhoidon lähetteiden ja päivystyskäyntien vähentämiseksi siten, että hoito säilyy laadukkaana, turvallisena ja oikea-aikaisena. Hoidon jatkuvuutta tulisi parantaa ja erikoislääkärin konsultoiminen tulisi tehdä yleislääkärille helpommaksi ja samalla kehittää läheteosaamista.
Ehdotamme keinoksi erikoislääkäripalvelujen lisäämistä ja käytön tehostamista perusterveydenhuollon etulinjassa. Oikea diagnoosi on oikean ja vaikuttavan hoidon perusta. Kun diagnoosi viivästyy, hoito kallistuu ja johtaa usein erikoissairaanhoidon käyttöön.
TEKOÄLY MULLISTAA TYÖSKENTELYTAPOJA LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLA
Vaikka Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut tasapainottamaan taloutta maan kärkivauhtia ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä, taloutta joudutaan sopeuttamaan, jotta rahat riittäisivät. Talous on tiukka, palveluntarve kasvaa ja resurssit ovat rajalliset. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä panostetaan perustason palvelujen saatavuuteen, laatuun ja palvelujen uudistamiseen. Tarvitaan uusia keinoja toiminnan tehostamiseen takaamaan vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut myös tulevaisuudessa. Työvoimakustannukset kattavat 40 % hyvinvointialueemme budjetista. Palvelujen saatavuuden ja laadun kannalta on oleellista, että voimme vapauttaa kirjallisiin tehtäviin kuluvaa aikaa asiakkaan ja potilaan kohtaamiseen.
Yleiseen kielimalliin perustuvan generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan täysin uutta sisältöä sille annetun datan perusteella. Se voi auttaa työntekijöitä tekemään yksinkertaisia asioita nopeammin ja tehokkaammin. Potilas- ja asiakaskirjausten laatiminen on tällä hetkellä pääasiallinen tekoälylle kohdennettu työsarka sotessa. On arvioitu, että tekoälyn käyttö voisi säästää jopa kolmanneksen terveydenhuollon ammattilaisten tietojärjestelmiin käyttämästä ajasta ja vapauttaa aikaa dokumentoinnista ja tietojen etsimisestä potilastyöhön.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kehityksen aallonharjalla tekoälyn hyödyntämisessä. Hyvinvointialue on kesällä vahvistanut tekoälyohjelmansa, jossa soteammattilaisten kirjaamistaakan keventäminen on yksi päätavoitteista. Yhdessä start-up kumppanin, Gosta Labs Oy:n kanssa on kehitetty tekoälysovellusta, joka helpottaa potilastietojen kirjaamista. Sovellusta on kokeiltu Nummelan terveysasemalla. Vastaanotolla lääkärin ja potilaan välinen keskustelu tallentuu, tekoäly luo kirjauspohjan, jota lääkäri voi muokata ja teksti siirtyy potilasjärjestelmään, kunhan lääkäri on sen hyväksynyt. Kokemuksena on, että potilaan kohtaamiseen jää enemmän aikaa ja kirjaukset ovat kattavampia. Sovelluksen tietoturva on varmistettu. Lääkäreillä on
kokeilusta positiiviset kokemukset, mutta ollaan vasta alussa. Tavoitteena on saada kirjaamista automatisoiva tekoälysovellus myös sosiaalityön puolelle. Yhdysvalloissa käytössä olevat vastaavat järjestelmät ovat vähentäneet kirjaamiseen käytettävää aikaa jopa 50-75 %. Ratkaisemattomia ongelmia on vielä jäljellä, mutta jos hanke onnistuu, aikaa säästyy potilaan kohtaamiseen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kymmenien minuuttien säästöt päivässä voi tarkoittaa miljoonien eurojen arvosta tuottavuuden kasvua pelkästään lääkäreiden työssä, arvioi kehitys- ja innovaatiojohtaja Johan Sanmark.
Yksi tekoälyohjelman painopisteistä on monikielisyys. Hyvinvointialue on ottanut käyttöön työkalun, joka kääntää tekstejä ruotsiksi. Tekoälyn käyttöönotto nopeuttaa käännösprosessia, parantaa kielellisten oikeuksien toteutumista ja vapauttaa henkilöstön aikaa inhimillistä harkintaa vaativiin tehtäviin. Tämän työkalun on arvioitu voivan säästää toistasataa tuhatta euroa vuodessa. Lisäksi on olemassa tekoälytyökalu tekstiaineistojen analysointiin. Jatkossa uusina sovelluksina suunnitellaan reaaliaikaista tulkkausta ja asiakasohjauksen tehostamista. Tekoälyn avulla tuottavuutta voidaan parantaa nopeasti. Voimassa oleva lainsäädäntö rajoittaa tekoälyn hyödyntämistä yksilötason toimenpiteisiin ja autonomisiin hoitopäätöksiin. On tunnistettu muutostarpeita sekä lainsäädäntöön että sen tulkintoihin. Tekoälyteknologia tulisi ottaa mahdollisimman laajasti, nopeasti ja vaikuttavasti käyttöön palvelujen turvallisuus ja yksityisyyden suoja säilyttäen. Tulevaisuudessa tekoälyn käyttö voisi laajentua muun muassa diagnostiikan tekoälyavusteiseen tulkintaan, hoidon yksilölliseen suunnitteluun, omahoitoon ja ennaltaehkäisyyn mm potilasseulontoihin, sairastumisriskin arviointiin, etäseurantaan ja palvelutarpeen ennustamiseen.
SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN
Soteuudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2022 -teoksesta selviää, että vaikka suomalaiset kokevat terveytensä hyväksi, terveys- ja sote-palvelut jakautuvat epätasaisesti väestöryhmien välillä. Koulutus ja taloudellinen tilanne vaikuttavat merkityksellisesti terveyteen ja elinikään. Sosiaalisen aseman mukaiset terveyserot ovat säilyneet Suomessa suurina. Eroja todetaan mm koetussa terveydessä, pitkäaikaisessa sairastavuudessa, toiminta- ja työkyvyssä sekä kuolleisuudessa.
Kuuluminen alempiin sosiaaliluokkiin on terveysriski, mikä näkyy tilastoissa. THL:n mukaan menetetyt elinvuodet painottuvat edelleen pienituloisille. Tulosten antia avaa Anne Lahnajärvi Mediuutisissa 10.2.2023 otsikolla Eriarvoisuus loistaa terveystilastoissa. Alin tuloryhmä menettää elinvuosia kaksi kertaa enemmän kuin ylin tuloryhmä. Tämä näkyy etenkin elinajanodotteessa: alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat miehet elävät kymmenen vuotta lyhyemmän elämän kuin ylimmän tuloviidenneksen verrokit. Sama ero elinajanodotteessa naisten kohdalla on viisi vuotta. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan (tutkija C Hakulinen, HS 7.2.2023) hyvä sosioekonominen asema suojaa myös myös mielenterveydenhäiriöiltä. Niihin sairastumisen riski kasvaa elämänkaaren aikana heikommassa asemassa olevilla, vähemmän kouluttautuneilla ja vähemmän tienaavilla.
​
Nuorten hyvinvoinnissa sosioekonomiset erot vahvistavat polarisoitumista. Suuri osa voi entistä paremmin, mutta kuormittavien kriisien keskellä huonosti voiva osa voi entistä huonommin ja uhkana on syrjäytyminen. Köyhyys ja sen seuraukset siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Suomalaisten lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut nopeasti 1990-luvulta alkaen.
Eroja eri sosiaaliluokkien hyvinvoinnissa selittänevät ainakin materiaaliset tekijät, terveyskäyttäytyminen, ja nuorten kohdalla ympäristön paineet, puuttuva kokemus osallisuudesta sekä yksinäisyys. THL:n mukaan myös terveyspalvelujen kolmikanavainen rakenne aiheuttaa terveyseroja eri sosiaaliryhmien välillä vaikuttaen palvelujen saatavuuteen ja laatuun.
Terveys- ja hyvinvointierot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä. Terveyserojen kaventaminen on yksilön ja yhteiskunnan etu. Kansanterveys kohenee, kustannukset vähenevät, palvelut pystytään turvaamaan paremmin, työllisyysaste nousee, yhteiskuntarauha säilyy ja ihmisoikeudet turvataan. Uusilla hyvinvointialueilla ikääntyvä sekä kulttuurisesti, sosioekonomisesti ja etnisesti monimuotoinen väestö tarvitsee yhdenvertaisia palveluja oikea-aikaisesti. Pitäisi pyrkiä sairastuvuuden ennaltaehkäisyyn, kaventamaan sosioekonomisia eroja ja kohdistamaan tukea matalassa sosiaalisessa asemassa oleville.
Kun ymmärretään sosiaalisen aseman vaikutus eri väestöryhmien terveyteen, terveyspoliittisia toimia pystytään kohdentamaan ja palvelujärjestelmän toiminta vastaamaan paremmin väestön tarpeita. Tämä tarkoittaa selkeitä poliittisia arvovalintoja siitä, minkälaista yhteiskuntaa tavoitellaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan sitten hyödyntää erilaisia tietoon perustuvia keinoja, arvioida niiden toimivuutta ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Sote-menoihin osoitetut rahat tulisi kyetä käyttämään vaikuttavasti ja tavalla, joka vähentää - tai ei ainakaan lisää - Suomessa asuvien terveyseroja. Tätä myös kansalaiset arvostavat. Sosiaali- ja terveyspalvelut oli kansalaisille ykkösaihe noin puolelle vastaajista (MTV Uutisten kysely tärkeimmistä vaaliteemoista).
HOIDON JATKUVUUS
Hoidon jatkuvuus tulisi taata SOTE-uudistuksessa erityisesti ikänsä ja sairautensa vuoksi hauraille ja vaikeista terveysongelmista kärsiville. Hoidon jatkuvuus on yhteydessä sairaalahoidon vähempään käyttöön, pienempiin kustannuksiin ja vähäisempään kuolleisuuteen. Jatkuvuuden vahvistaminen tulisi olla Suomessa kansallinen tavoite.
​
.jpg)
Olin syömässä lounasta HUSin ruokalassa. Työkaverini kysyi, miten aluevaaliehdokkaana aiot poistaa jonot. Kysymys on hyvin ajankohtainen. Hallitus on päättänyt, että jatkossa hoitoon tulisi päästä viikon sisällä. Kesäkuussa 2021 Uudellamaalla 63 % kiireettömistä vastaanottokäynneistä järjestyi viikon sisällä.
Tilannetta on pyritty korjaamaan ottamalla käyttöön moniammatillisia tiimejä ja etäpalveluja. Kaikkia
potilaita ei kuitenkaan voida hoitaa etänä ja luottamusta voi olla vaikea rakentaa yksinomaan etäkäynneillä. Hoidon jatkuvuuden takaaminen sitä tarvitseville on tärkeää. Jatkuvuudesta
hyötyvät eniten ne, joilla on pitkäaikaisia ja vaikeita ongelmia tai jotka ovat ikänsä tai sairautensa vuoksi erityisen hauraita. Tutkimusten mukaan hoidon jatkuvuus on yhteydessä sairaalahoidon vähempään käyttöön, pienempiin kustannuksiin ja vähäisempään kuolleisuuteen. Siitä huolimatta hoidon jatkuvuus lääkärin ja hoitajan vastaanotolla väheni Suomessa vuosien 2015 - 2018 aikana ja toteutui vain 20 %:lla vuonna 2018. Yksinomaan saatavuuden painottaminen niukkojen resurssien maailmassa saattaa vähentää jatkuvuutta.
​
Tämä heikentää hoidon laatua, estää sujuvaa hoitoa ja lisää tehottomuutta terveydenhuoltojärjestelmässä.
MIELENTERVEYSPALVELUT LAPSILLE JA NUORILLE
Sote-uudistuksessa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus, laatu ja oikea-aikaisuus tulisi taata ja painopistettä siirtää hoidosta ehkäisyyn.
​
Pidin sote-vaalitilaisuuden 5.1.2022 teamsissä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista sotessa kysyttiin, mutta ei juuri ehditty käsitellä. Tässä siihen liittyvää asiaa.
Lasten psyykkisen oireilun ennaltaehkäisy ja hoito on aivojen hyvän kehityksen ja toiminnan tukemista ja kuntouttamista, jotta ihmisen toimintakyky säilyisi läpi elämän. Kehittyvät aivot tarvitsevat rakkautta, rajoja ja rauhaa. Jatkuva kiire, paine ja suorittamisen ilmapiiri eivät sovi kehittyville aivoille. Tässä olen täysin samaa mieltä nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan kanssa, joka on pitänyt kyseistä teemaa esillä: hän ehdottaa suorittamista lisäävän ”kuljeta, kustanna ja kannusta” toimintamallin tilalle ”kuuntele, kunnioita ja kannusta” mallia.
Haasteita on useita. Puolet aikuisiän mielenterveyden häiriöistä ilmenee jo ennen 14 vuoden ikää. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu psyykkisistä syistä vuosittain yhä enemmän lapsia ja nuoria. Mielenterveyshäiriöt ovat nykyisin suurin työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava sairausryhmä.
Hoito ontuu. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin vaihtelevaa apua alueestaan, oppilaitoksestaan tai jopa ammattihenkilöstään riippuen, tai eivät saa olleenkaan apua. Ongelman ytimessä ovat palveluiden pirstaleisuus ja usein niiden riittämättömyys. Vuorovaikutus perus- ja erikoissairaanhoidon välillä sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden kesken toimii huonosti.
Mitä voisi tehdä. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun tulee kuulua kouluterveydenhuoltoon. Varhaisen tuen menetelmiä on hyvä kehittää aktiivisesti. Kun käytettävissä on vaikuttavia hoitomenetelmiä ja erikoissairaanhoidon tuki, perustasolla annettu hoito on tehokasta oirekuvasta riippumatta. Perustason tarjoaman pohjatuen lisäksi erityistason hoidon tulisi olla tarvittaessa oikea-aikaisesti saatavilla.
Sote-uudistuksen avulla meidän tulee pyrkiä palveluiden parempaan integraatioon sekä niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen ja laatuun. Palveluiden tulisi muodostaa toimiva kokonaisuus ilman raja-aitoja perus- ja erityispalveluiden välillä. Palveluiden tulisi olla lapsi-, nuori- ja perhelähtöisiä eikä organisaatiolähtöisiä. Mielenterveyteen liittyvien
.jpg)
näkökohtien on oltava keskeisellä sijalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä liikunnan lisäämisen ja ylipainon ehkäisemisen rinnalla.